MLL: Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä
Älä välitä, kyllä se menee ohi.
Vastasitko näin lapselle, joka kertoi, että häntä kiusataan koulussa? Jos, voi olla, että tahtomattasi pahensit lapsen oloa, et parantanut sitä.
– Lapset tuntevat monesti häpeää kiusatuksi tulemista ja siitä, etteivät kuulu joukkoon. Jos aikuinen vähättelee tätä häpeää kokemusta tai yrittää lohduttaa sitä pois, lapsi saattaa kokea, että kiusaaminen ja siitä seuraava paha olo ovat hänen syytään, MLL:n palvelevan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.
MLL:n Tatjana Pajamäki tunnustaa tosiasiat.
– Vanhemmat voivat vaikuttaa vain vähän siihen, mitä koulussa tapahtuu. Vastuu kiusaamisen lopettamisessa on koululla.
- -
...kiusaaminen ei aina ole fyysistä – vaikka sen aiheuttamat vammat ovat yhtä vakavia.
– Esimerkiksi vuosia jatkuva sulkeminen pois luokkayhteisöstä ja täydellinen sivuuttaminen voivat satuttaa lasta aivan yhtä paljon, Pajamäki muistuttaa.
- -
– Yleinen käsityshän on, että lapsi, jolla on kotona kaikki hyvin, ei kiusaa toista.
– Silti tällainenkin lapsi voi olla mukana kiusaamistilanteissa varsinkin silloin, jos kiusaamiseen osallistuu koko ryhmä, ei vain yksi tai kaksi oppilasta.
- -
Osa kiusaajista sen sijaan purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloaan.
Tällöin kiusaaminen voi saada jopa hyvin sadistisia piirteitä.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun ns. virallinen taho esittää kiusaajan pahan olon merkityksen muussa kuin vanhassa tutussa yhteydessä. Ei lohdutusta ja mielenrauhaa, vaan sadistisen väkivallan vaara.
Lukiolaisten liitto tunnustaa tosiasiat: Opettajat vastuuseen, jos kiusaamista katsotaan läpi sormien
Lukiolaisten liitto lainaa Ruotsissa tänä vuonna tehtyä selvitystä, jonka mukaan peräti puolet toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä oli kohdannut koulussa kiusaamista.
Sazonovin mielestä hallitus ei Suomessa näe koulupudokkuuden perimmäisiä syitä.
– Sen sijaan, että hallitus pohtii oppivelvollisuuden laajentamista, pitäisi sen keskittyä koulupudokkuuden todellisiin syihin, joista kiusaaminen on yksi merkittävimmistä. Kenenkään koulupolku ei saa katketa aikuisten laiminlyönteihin tai vertaistuen puuttumiseen.
Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi tunnustaa tosiasiat: Koulukiusaamisesta elinikäiset traumat
Valtaosa nuorisopsykiatrian asiakkaista on koulukiusattuja. Pitkään jatkunut kiusaaminen traumatisoi. Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että voimakas sosiaalinen ahdistus jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen ja fyysinen kipu. Ei siis ihme, että koulukiusaaminen myös syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.
Vihdoinkin järkipuhetta.
Mutta kouluun on silti pakko mennä. On pakko alistua väkivaltahelvetille. On pakko traumatisoitua ja syrjäytyä. Sitten voidaan taas kauhistella kuinka rumaa jälkeä syntyy, kun koulukiusattu kostaa. Asiantuntijoiden neuvoista ja keskusteluista puuttuu kokonaan vaihtoehto ilman väkivallan riivaamaa pakkolaitosta. Missä ovat asiantuntijat, jotka tunnustavat koulun olevan vaarallinen paikka suurelle osalle lapsia ? Missä ovat asiantuntijat, jotka sanovat suoraan, että lapsia ei sellaiseen paikkaan saa laittaa ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti